Kennel Shan-Aran
Kuulumiset 2008

Marraskuu
23.11.2008 Taas on viikkokuulumisien aika...
Alkaa jo hieman selviämään tämä kuvio pentujen suhteen. Aina ei käy niin kuin elokuvissa, eli jouduimme luopumaan ajatuksesta pitää musta tyttö kotona. Kolmea narttua ei ollut mahdollisuutta itsellä pitää, joten päätimme, kun saimme tietoomme erinomaisen sijoituskodin, että musta tyttö lähtee asustelemaan Espooseen. Onneksi kuitenkin niinkin lähelle.
Eli meille kotiin jää molemmat punaiset tyttöset, ainakin aluksi.

Pentuset ovat taas käyneet punnituksessa ja niitä on kuvattu. Linkeistä pääsee suoraan katsomaan tuloksia ja kuvia.

Pennut kävivät eilen, lauantaina, ensimmäisen kerran ulkoilemassa. Ihmetyksekseni lumi en tuntunut pennuista kovinkaan kummalliselta. Ehkä tämä johtuu siitä, etteivät muusta tiedä.
Ja kun syönnin jälkeen ulos veimme, niin pentuset tuntuivat tietävän, että sinne pitää tarpeetkin tehdä. Jokaiselta tuntui tulevat jotain...
Tänään, sunnuntaina, ulkoilut jäävät yhteen kertaan, eli aamupäivään. Iltapäivällä alkoi niin kova lumisade ja tuuli, ettei sinne edes aikuisia koiria viitsi päästellä kuin käväisemään, niin eipä siellä oikein noin pienillä pennuilla ole mitään "tekemistä".

Pentuilmoituskaavake on jo lähetetty Kennelliittoon ja nyt odotellaan sitten rekisteripapereita.
Pentujen nimet löytyvät pentuja-sivulta ja nimet ovat kaikki joko koru- tai jalokiviä.
Samoin pennut ovat nimetty myös värien mukaan, esim. Basanite = musta jaspis.

16.11.2008 Viikkopäivityksen aika... Pennut ovat taas punnittu ja kuvattu.
Niistä tiedot löytyvät toisaalta.
Pennuille koitti eilen suuri aluevaltaus, eli saivat käyttöönsä koko pentuhuoneen pentulaatikon sijaan.
Voi sitä reikkumista, laukkaamista ja temmeltämistä, jonka laatikon purku sai aikaan. Oli hauska todeta, että pennut ovat hiljaisempia nyt, kun ei enää laatikon seinät "kaadu päälle". Ei ole enää ruokailun jälkeen mitään suurempia huutoja eikä "kuikutuksia", vaan tyytyväisinä pennut etsivät mieleisensä paikan ja nukahtavat siihen.

Tähän viikonloppuun mahtui kaikkea...
Lauantaina pentuja kävivät katsomassa Tiina ja Patte. Pennut hurmasivat katselijat ja Mini oli onnellinen tavatessaan pitkästä aikaa kasvattajansa.
Eli kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen.

Tänään sunnuntaina osallistuin Helsingin Seudun Kennelpiirin järjestämälle tunnistusmerkitsijän peruskurssille ja kaikesta jännityksestä huolimatta, loppukoe tuli hyväksytysti suoritettua ja ensimmäinen sirutusharjoitus tehtyä.
Vielä pitää siruttaa hyväksytysti 9 koiraa, jotta voin alkaa odottelemaan tarkastusmerkintäkaavakkeita takaisin ensi vuoden puolella.
Kiitos Briittalle ja Jarmolle, kun toivat Kidin minulle harjoituskoiraksi.

Illalla vielä kuulin, että minut oli valittu Chow Chow yhdistys ry:n hallitukseen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Eli vuosille 2009-2011.
Kiitos kaikille luottamuksesta.

10.11.2008 Kuulumiset tuntuu tällä hetkellä pyörivän pelkästään pentujen ympärillä...
Tuntuu, ettei mitään muuta mahdu päiviin kuin papereiden vaihtoa ja lakanoiden pesua. Tätäkö se olisi myös pienten lapsien kanssa. Tai lapsilla papereiden sijasta taitaa olla vaipat.

Pentuset täyttivät eilen 3 viikkoa.
Painoa jokaiselle pennulle on tullut mukavasti, toisille hieman enemmän kuin toisille. Mutta eipä niitä väkisinkään saa syömään. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kun pentu on hiljaa ja tyytyväinen, niin ei sillä nälkäkään voi olla.
Meillä pennut aloittelivat kiinteään ruokaan siirtymistä jo reilun kahden viikon ikäisenä. Tähän tultiin siitä syystä, kun pennut huusivat lisää ruokaa parin tunnin välein ja tuntui, ettei kaikki saaneet tarpeeksi emonmaitoa.
Aluksi maisteltiin jauhelihaa emonmaidonvastikkeella notkistettuna ja nyt ollaan jo hieman lisätty sekaan myös kermaviiliä.
Samalla aloimme jo lisäämään sekaan myös pentumuonaa, samaa mitä Minikin syö. Tarkoitus olisi, että penturuoka olisi pääasiallinen ruoka jo ensi viikosta lähtien, mutta saa nähdä, että miten käy. Toivottavasti eivät ole tottuneet liian hyvään ja penturuoka ei sitten enää maistukaan. Mutta jos tulevat äitiinsä, niin ruokailun kanssa ei pitäisi olla mitään ongelmia.

Mini hoitaa pentujaan vieläkin oikein äidillisesti. Putsaa pissit ja jopa syö vielä kakatkin, vaikka pennut saavat kiinteetä. Olen kuullut kerrottavan, että usein nartut lopettavat ulosteen syönnin siinä vaiheessa, kun pennut saavat muutakin kuin maitoa.

Ensimmäisen matolääkkeen pennut saivat lauantaina. Siinäkin oli oma shownsa... Ainoastaan yksi seitsemästä ei irvistellyt, kun matolääkettä söi. Muilla sitä vastoin ilmeet kyllä kertoivat paljon matolääkkeen mausta.

Pentuja-sivulle lisäsin taulukon pentujen painonkehityksestä.
Uusimmat pentukuvat löydät sitä vastoin TÄÄLTÄ.

02.11.2008 Pennut ovat tänään kaksi viikkoa vanhoja.
Lähtöpainoihin verrattuna grammoja on tullut kiitettävästi lisää ja kaikilla seitsämällä on jo silmät auki.
Minillä on ihmeellisen hyvin riittänyt pennuille ruokaa, eikä vastikkeeseen ole tarvinnut turvautua.
Viikon päästä meillä varmaan aloitetaan sitten kiinteään ruokaan tutustuminen, aluksi jauhelihalla jne.

Mielenkiintoista seurata pentujen toimia, kun alkavat näkemään ja jalat kantavat suhteellisen hyvin.
Välillä toki kaatua kopsahtavat pentulaatikon pohjalle, mutta sisulla jatketaan eteenpäin menoa.
Välillä pennut tulevat "kuikuttamaan" pentulaatikon luukulle, kuten kuvasta näkyy. Välillä pitää sitten ottaa pentuja pois laatikosta "vierihoitoon", kun ovat niin hellyyttäviä.
Voisitko sinä vastustaa noita pieniä nappisilmiä?? Minä en voi....

Uusimmat pentukuvat löydät TÄÄLTÄ


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lokakuu
26.10. Pennut ovat jo viikon vanhoja ja pulskistuvat kovasti.
Hyvin alkaa huomaamaan eroja pentujen välillä, kun niitä on saanut tässä viikon katsella.
Toivottavasti kaikki suurin jännitys pentujen suhteen alkaisi olemaan ohi ja saisimme katsoa pentujen kasvua valoisin mielin.

Koska kyseessä on vasta toinen pentueemme, niin tuntuu kaikki olevan niin uutta ja ihmeellistä. Varsinkin, kun ensimmäinen pentue sisälsi lopulta vain Allun. Pennut ovat kovasti liikkuvaisia, mutta toki nukkuvat vielä kovin yhdessäkin. Ja miten se pienen on aina alimmainen...

Jännää, miten tuntuu, että pennut "kuhisevat" ympäriinsä, kun maitobaari saapuu paikalle. Tuntuu, aivan siltä kuin muurahaispesää katselisi. Ja voi sitä äänen määrää, kun pennut komentavat baarin paikalle.

Pennuista löytyy kuvia TÄÄLTÄ.

19.10. Pennut näkivät päivänvalon tänään. Mini synnytti tänään, alkaen klo 00.20 ja päättäen synnytyksen klo 04.40. Tuloksena 7 terhakkaa pentua.
Sukupuolet ja värit jakautuivat seuraavasti; 2 punaista poikaa, 2 mustaa poikaa, 2 punaista tyttöä sekä 1 musta tyttö. Painoa pienokaisilla oli 312g - 398g. Pentujen karvanpituus selviää myöhemmin, jahka karvat kasvavat enemmän. Emä ja pennut voivat hyvin.
Pentujen kuva emän kanssa lisätty pentuja-sivulle, samalla laitettu myös kuva ennen syntymää.

Pennut juhlistivat syntymällään "mummin" ja "vaarin" kihlajaispäivää. Onnittelumme.

16.10. Tänään on Minillä 59. vuorokausi meneillään kantoaikaa. Tuntuu, että Minilläkin alkaa olemaan jo hieman raskas olo. Mutta ruoka on ainakin tänään vielä maistunut ja enemmänkin olisi mahtunut, jos Miniltä olisi kysytty. Koko kantoajan ruoka on maistunut hyvin, eikä minkäänlaisia pahoinvointeja ole ollut.

Nähtäväksi jää, että kauanko Mini pentujaan vielä kantaa. Tiinalta kuulin, sekä Proxi (Minin äiti) ja Sunny (Minin sisko) ovat kantaneet ensimmäistä pentuettaan 63. vuorokautta.
Huomiseksi, perjantaiksi, Minille on varattuna röntgenaika, jolloin selviää vielä paremmin (ainakin toivottavasti) pentujen lukumäärä.

Alla vielä kaksi kuvaa, jotka ovat tänä iltana neidistä otettuja. Siinä huomaa, että maavara on huvennut lähes olemattomiin ja selän leveyttä riittää.




- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syyskuu
28.09. Tänään on saavutettu taas yksi virstanpylväs lisää Minin elämässä. Ministä tuli ensimmäinen rotuaan oleva Kaverikoira.
Ainakin meille sanottiin kurssilla, jonka huhtikuussa kävimme, ettei aikaisemmin ole ollut kursseilla yhtään ko. rodun edustajaa.
Minin varsinainen käyntipaikka on ollut kerran kuussa paikallisessa vanhainkodissa.
Vieressä vielä kuva, jossa Mini poseeraa uudessa työasussaan, eli huivi kaulassa.
Kuvasta kiitos kuuluu Teemu Vestovuolle, joka antoi kuvan käyttöömme.

Kaverikoira, jotka ovat todistettavasti käyneet 6 kertaa käynneillä saavat käyttää oranssia Kaverikoira-huivia. Kaverikoirat käyvät erilaisissa paikoissa tapaamassa ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta voi ottaa omaa koiraa.
Lohjan Kaverikoirista tehdään myös juttu paikallislehteen, sillä toivomme saavamme lisää koirakoita toimintaan mukaan.
Kaverikoirista voit lukea lisää täältä.

Nyt Mini saa jäädä erittäin hyvin ansaituille mammalomalle ja palaamme takaisin Kaverikoira-toimintaan ensi vuoden alusta.
Miniä tuuraamaan yrittää Helmi. Helmi on toinen koiristamme, jolle ko. toiminta voisi sopia, mutta sen näyttää sitten aika.

15.09. Pikainen päivitys.... Mini on tänään käytetty ultrassa. Ultra paljasti, että pentuja on tulossa.

Pentujen syntymään on vielä aikaa viisi viikkoa, mikäli kaikki menee hyvin.
Olemme onnellisia, että näkemämme vaiva tuotti tulosta ja olemme myös kiitollisia Tuulalle, joka mahdollisti tämän yhdistelmän syntymisen.
Pentuja-sivu on nyt päivitetty ja siellä on tietoa tulevasta yhdistelmästä.

Samalla haluan myös julkisesti onnitella Petriä, joka tänään vanheni taas vuodella. Tai pitäisikö sanoa, että miehille tulee vain charmia.

14.09. Nyt tuli vihdoin se "kauan" odotettu kirje FCI:ltä. Eli perjantaina oli postilaatikossa kirje, joka oli päivätty 04.09., jossa kerrottiin Minille vahvistetun KANS MVA-arvon.
Nyt voi Minin ilmoittautumisissa yms. paikoissa virallisesti käyttää ko. titteliä.
Jatketaan taas "ensimmäinen sitä sun tätä"-sarjaa, eli Mini on sitten ensimmäinen MUSTA chowinarttu, jota on tullut KANS MVA, tai ainakaan en ole Kennelliiton jalostustietokannasta toista mustaa hetkeen löytänyt.

06.09. Nyt on sitten virallisesti syksy. Ulkona on pimeää ja sateista, sateita tosin on piisannut vähän joka kuukaudelle, joten ei se ole mikään uutinen.
Petri teki tänään Minin kanssa matkan Viipuriin kaikkien rotujen näyttelyyn. Aamulla starttasivat kotoa kello neljän aikaan. Itsestäni ei moiseen olisi. Onneksi nuo varhaiset herätykset ovat Petrille tuttuja, eivätkä tuota ongelmia. Taas saan olla ylpeä ja erittäin kiitollinen Petrille, että hän edelleen jaksaa mielellään lähteä näihin kaikkiin reissuihin, joita saan päähäni. Toki yhdessä aina mietimme ja pohdimme, että minne kannattaisi mennä jne.
Viipurissa chowit arvosteli Elena Kuleshova, venäläinen tuomari, joka tuntui tykästyvän meidän Miniin kovasti. Minin tulos oli hienosti ERI1 PN1 SERT ROP ja iltapäivällä rodun jälkeen oli sitten ryhmäkehän vuoro. Ryhmässä tuomarina toimi Irina Lvovna Shvets, myöskin Venäjältä. Mini saavutti upeasti RYP2-tuloksen ja kaiken kukkuraksi Mini sai tältä reissulta yhden valionarvon lisää, eli Mini on myös RUS MVA.
Nyt saavutettu valionarvo on järjestyksessään 8. Hieno saavutus noinkin nuorelle nartulle. Mini on nyt yhtä monen maan valio kuin isänsäkin Morris.
Olemme ennenkin listanneet omaksi iloksemme tietoja, joissa koiramme ovat ensimmäisiä, eli nyt Mini on ensimmäinen suomalainen chowinarttu, joka on saavuttanut Venäjän valionarvon.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Elokuu
12.08. Taas on kuukausi ehtinyt vaihtua ennen kuin tänne on mitään päivitystä tullut. Olisikohan aika meidän talossa vaihtaa päivittäjää...
Tässä kuussa on jo ehtinyt olla yksi näyttelykin, johon meiltä osallistui Morris. Näyttely oli viime lauantaina (09.08.) Helsingissä ja tuomarina oli Rose-Marie Emery Ruotsista.
Morriksen tulos oli upeasti PU1 ja ROP.
Valitettavasti ryhmässä ei sitten tullut sijoitusta. Tai harvemmin meillä on ryhmäsijoituksista päästy nauttimaan. Morris on kahdesti onnistunut sijoittumaan ryhmässä, mistä olemme enemmän kuin ylpeitä.

Muuten tuntuu, että kotona on tällä hetkellä aivan liiankin hiljaista. Mini lähti viime sunnuntaina "mummilaan" juoksuevakkoon, joten yksi "touho-Taavi" on poissa ja sen kyllä huomaa.
Suurkiitokset lähtee täältä taas äidille ja isälle Minin hoitopaikan tarjoamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Heinäkuu
07.07. Taas on kuukausi vaihtunut, mutta meillä eletään hiljaiseloa.
Näyttelyissä ei olla hetkeen käyty ja tuntuu, että olisi oikeita vieroitusoireita asiasta. Onneksi kehätoimitsijana on tullut työskenneltyä ja sitä kautta koiranäyttelytuulia haisteltua.
Elokuulle on suunniteltu Morrikselle muutama näyttely, mutta niistä lisää tuonnempana.
Tänään vietetään taas syntymäpäiviä ja tällä kertaa vuorossa on Helmi. Eli rakkaat ja sydämelliset synttärionnittelut 9-vuotiaalle vanhalle rouvalle, Helmille. Samalla onnittelut menevät myös Helmin veljelle Maolle Tampereelle myöskin 9-vuotissynttäreiden johdosta. Toivotaan pitkää ikää molemmille synttärisankareille.

Kyllä se aika vaan kuluu nopsasti. Tänään juuri Hellun kanssa mietittiin, että miten nopeasti tämäkin 9 vuotta on kulunut.
Lisätään tähän vielä kuva Helmistä juuri kaksiviikkoisena pentuna.
Muistan vielä hyvin, kun pääsin ensimmäisen kerran Helmiä katsomaan. Helmi oli juuri avannut vielä silmänsäkin "juhlan kunniaksi".



- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kesäkuu
01.06. Kesä on nyt sitten virallisesti alkanut... Niin kuin joka vuosi.
Itse vietin tämän viikon (vko 22) kesälomaa pakottavista syistä.
Kävimme Millan ja Minin kanssa Lahden Eläinlääkäriasemalla maanantaina 26.05.
Minille suoritettiin virallinen silmätarkastus, jossa silmät todettiin terveiksi, jo toisen kerran. Edellinen silmätarkistus oli tehty heinäkuussa 2006.
Millalle olikin sitten varattu suoraan aika leikkaukseen.
Millan ongelma oli viime kesänä leikattu vasemman jalan polvi. Avauksen yhteydessä huomattiin, että leikattu ristiside oli kunnossa, mutta polven sisemmän nivelkierukan takaosa oli revennyt jossain vaiheessa. Leikkaus onnistui hyvin ja Milla oli jo heti parin päivän kuluttua sitä mieltä, että lenkille olisi jo päästävä, ettei häntä mikään vaivaa.
Nyt on leikkauksesta viikko ja on jännää huomata, miten hyvin eläin toipuu. Tuntuu, että Milla liikkuu jo paremmin kaikilla neljällä jalalla nyt paremmin, kuin ennen leikkausta. Toivottavasti toipuminen jatkuu yhtä hyvänä tästä eteenpäinkin.
Vielä kun Milla oppisi, ettei ole enää pentukoira, vaan aikuinen 7 vuotias, ja käyttäytyisi sen mukaisesti.

29.06. Kyllä aika menee kovin nopeasti.
Tänään on kolme vuotta siitä, kun Tiina ilmoitti, että Proxin ja Morriksen pennut ovat syntyneet. Tuloksena oli kaksi tyttöä ja kaksi poikaa.
Joten eipä muuta voi todeta kuin; Rakkaat syntymäpäiväonnittelut "pikkuakalle" Minille 3-vuotissynttäreiden johdosta.
Samalla voimme myös onnitella Petriä nimppareiden johdosta .
Ja alkaahan tässä taas kuukausikin loppumaan ja huomataan, että kesä alkaa kohta kääntymään syksyyn päin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toukokuu
02.05. Nyt on perhe koolla ja kaikki hyvin. Petrin flunssa ei ainakaan parantunut reissussa, mutta toivottavasti kohta olo paranee. Ja jos ei parane, niin sitten pitää pistäytyä lääkärin juttusilla.

Löysin Miliam Reisidin kotisivuilta kuvan Petristä, joka oli otettu juuri tällä Ukrainan matkalla. Aina ollaan luultu, ettei Petri osaa autossa matkustaa muuta kuin kuljettajanpaikalla, mutta taitaa olla väärä luulo. Kuva todistaa, että on näyttänyt unikin tulleen silmään.

03.05. lauantaina teimme Petrin kanssa ns. rengasmatkan lähialueelle.
Ensin vierailimme Hokkasen Päivin luona hakemassa Minin saavuttamat pokaalit ja niihin kuuluva albumit.
Tässä haluankin kiittää Päiviä vieraanvaraisuudesta, jota meille oli tarjolla. Ja samalla kiitos, että otit vastaan Minin pokaalit ja muut härpäkkeet.
Nautittuamme Päivin laittamista antimista mahamme täyteen, oli hyvä jatkaa matkaa Hyvinkäälle. Perille saavuttuamme, osuimme suoraan ruokailuaikaan.
Briitta ja Jarmo tarjosivat siinä sitten vielä lämpimän ruuan ja kahvit. Mitäpä matkalta muutakaan enää voisi vaatia.
Hyvinkäältä lähinnä menimme hakemaan KANS MVA-ruusuketta, jonka Briitta oli avuliaana meille ostanut. Näin saimme ruusukkeen kotiin aivan suorin nauhoin. Toki sen ruusukkeen olisi voinut ostaa suoraan netistäkin, mutta ajattelin, että sitten ainakin ne 57 cm nauhat olisivat kaikkea muuta kuin suorat. Eli kiitos myös Briitalle avusta.

13.05.2008 -> Onnittelut tänään päivänsankareille; Allu 4 v., Milla 7 v. ja "vaari" hieman enemmän.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huhtikuu
Huhtikuussa Chow Chow yhditys ry palkitsi kevätkokouksessaan vuoden 2007 näyttelytulosten perusteella pärjänneet Chowit.
Meidän kohdalle osui suunnaton ilo, kun selvisi, että Mini oli voittanut seuraavat "tittelit":
# 1 Vuoden Chow Chow 2007
# 1 Vuoden Nuori Chow Chow 2007
# 1 Paras Suomessa kasvatettu Chow Chow 2007
Ja lopuksi vielä Vuoden Pirkanmaan Chow Chow 2007

Jyväskylän näyttelyn jätimme suosiolla sivuun ja annoimme koirille hieman aikaa hengähtää.
Tosin itse osallistuin Minin kanssa Kaverikoirakursseille samana viikonloppuna. Tulevaisuus näyttää, että tuleeko Ministä hyvä kaverikoira.

Tämä huhtikuun viimeinen viikonloppu oli sitten taas suosiollinen näyttelyiden suhteen. Petri matkasi Minin ja Morriksen kanssa Ukrainaan näyttelyyn. Ukrainassa oli kaksi KV-näyttelyä 26.-27.4.2008.
Lauantaina molemmat koirat olivat ilmoitettu avoimeen luokkaan. Molemmat voittivat oman luokkansa ja saivat luokkasertit, jotka valioittavat jo valmiin valion. Samoin molemmat vielä saivat vara-Cacibit. Jos oikein tulkitsin Petrin kertomaa, niin Morris oli lauantaina PU3 ja Mini PN2. Nyt molemmat koirat kirjaavat vielä itselleen tittelin UKR MVA. Ja muutenkin nopeaa toimintaa tuolla suunnalla. Petri sai vielä valiodiplomit lauantaina näyttelystä mukaansa. Diplomit ovat vielä oikein laminoituja, joten eivät ainakaan rypisty matkalla.
Sunnuntaina Minin kohdalla onni ei ollut niin suosiollinen, tuloksena VAL ERI2 ja vara-SERT. Morriksen kohdalla meni paljon paremmin, sillä Morris voitti luokkansa ja oli PU2, paras uros oli avoimen luokan ykkönen. Samalla Morris sai nytkin SERTin ja vara-Cacibin. Valiouroksia oli näyttelyssä 4 koiraa.

Sitten vielä tuli mieleen, että pitäisiköhän meilläkin täällä Suomessa sanoa suoraan, jos ei jostain koirasta pidä.
Joku paikallinen nainen oli tullut suoraan Petrille kertomaan, että hän ei lainkaan pidä koiristamme. Eli ei mitään selän takana puhumista.
Nyt vaan jäädään odottamaan matkalaisia kotiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Maaliskuu
Maaliskuun puolessa välissä Petri lähti Minin kanssa Liettua-Latvia-"turneelle" koettamaan viimeistä Cacibia Minille. Tämä oli ensimmäinen viikonloppu, jolloin Mini saattoi ottaa vastaan viimeisen Cacibin KANS MVA-titteliä varten.
Ensin oli vuorossa Liettuan V-08 näyttely, jossa tuomarina toimi Mona Selbach, Tsingfu-kennelin kasvattaja, Norjasta. Mini sijoittui aivan loistavasti; PN1, SERT, LTUV-08 ja se viimeinen CACIB. Nyt jäädään sitten odottamaan, että koska postilaatikkoon kolahtaa INT CH-diplomi :)
Liettuasta matkaajat siirtyivät sunnuntaiksi 16.03. Latviaan, jossa järjestettiin Latvian V-08 KV-näyttely.
Minin sijoitus ei ollut aivan sama kuin edellisenä päivänä, mutta hyvin kuitenkin näyttely meni. Tuloksena oli PN2 ja VACA.

Maaliskuuhun mahtui vielä myös Lappeenrannan KV-näyttely, johon meiltä osallistui Morris ja Mini. Mini voitti isänsä, eli oli ROP ja Morriksen tulokseksi tuli VSP. Tuomarina toimi Leni Finne.
Maaliskuussa saivat myös kotisivumme uuden ulkoasun, josta saamme kiittää Taija Linnaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Helmikuu
Morris ja Mini aloittivat tämän vuoden näyttelyt Parkanosta 02.02.2008. Ja sanoisinko, että Morris suorastaan "räjäytti potin". Morris voitti urokset, rodun ja oli vielä RYP4. Minin sijoitus oli hienosti PN2. Tuomarina oli Leila Kärkäs rotukehässä ja Saija Juutilainen ryhmässä.

Seuraavaksi oli sitten vuorossa 10.02.2008 Virossa Tallinan KV-näyttely, jossa Choweilla oli tuomarina Annukka Paloheimo Suomesta. Morris sijoittui neljänneksi PU-luokassa. Hienosti meni. Minin kohdalla näyttely ei sitten ollutkaan mikään "suksee". Mini myöhästyi kehästä - kehätoimitsija ei huutanut valioluokan narttua kehään - joten tuloksena oli vain laatuarvostelu erinomainen, hyvällä arvostelulla.
Morris ja Mini voittivat kuitenkin pariluokan ROPin, mutta ryhmässä ei tullut enää sijoitusta.

Samalle viikonlopulle sattui ja tapahtui kaikenlaista, mm. auto hajosi ja Millalta leikattiin märkäkohtu päivystyksessä.
Onni onnettomuudessa oli se, että ehdimme viime tingassa päivystykseen ja Milla saatiin kuntoon.
Eläinlääkärin arvio oli, että märkäkohdun koko olisi ollut n. 1,5 kg. Mielestäni suurelta tuo näytti, kun verrataan, ettei Millakaan niin iso ole.
Kiitos siitä, että Petri pääsi Viron reissulle kuuluu vanhemmilleni, jotka tarjosivat autoaan Petrille käyttöön.